Hmm... tässä on nyt jotain mitä en ikinä olisi uskonut alkavani
tekemään. Tämä bloggaaminen, siis. Olen pitänyt näitä suhteellisen
turhanpäiväisinä, mutta kuitenkin harmittomana tapana tuhlata omaa
aikaansa... Noh, ei silti, olen kyllä itsekin erinäisiä blogeja
lueskellut tappaakseni aikaani, mutta mitään en ole jaksanut
säännöllisesti seurata. Mielenkiinnolla odotan mitä tästä mahtaa
loppujenlopuksi tulla. :-)
Tuossa vuodenvaihteen tienoilla tapahtunut viimeisin elämänmuutokseni,
valmistuminen, aiheutti alkusysäyksen tällekin kokeilulle, vaikken sitä
silloin heti uskonut. Valmistumisen jälkeen minulta loppui mahdollisuus
käyttää opiskelijaravintoloiden erittäin kukkaroystävällisiä
palveluita. Vaikka työpaikkani välittömässä lähesyydessä on
useampiakin, myös päteviä, lounasravintoloita, alkaa näiden tarjonta
kyllästyttämään jo muutaman viikon tai kuukauden käyttämisen jälkeen.
Puhumattakaan hinnoista tai annosten terveellisyydestä. Kun vetää
napaan pitsaa ja hampurilaista ja pihviä neljänä päivänä viikosta, ja
jotain muuta sinä yhtenä, alkaa vyötärön ympärillä näkyä kovinkin
nopeasti merkkejä ruokavaliosta. Omassa ruoan ravintosisältö on sentään
omissa käsissäni. Tiedän tarkkaan (tai ainakin näppituntumalla) kuinka
paljon rasvaa ja suolaa ruoissa on.
Olin jo ennen valmistumistani laittanut ruokaa sekä kotona, että
evääksi tyttöystävälleni, mutta nyt ruokapöytään istui jo neljäs
ihminen. Lounastava minä. Kuinka selvitä viikosta nääntymättä nälkään,
ja mielellään niin, että kaikki ruokailijat pysyvät tyytyväisinä sekä
laadullisesti että määrällisesti.
Äh, aika loppuu nyt tähän hätään. Tarkoitus tälle innostukselle on
kuitenkin pitää jonkinlaista päiväkirjaa ja reseptitietopankkia
Ruoka-automaatin valikoimasta ja tuotteiden ja palveluiden tarjonnasta
ja menekistä.
keskiviikko, 5. huhtikuu 2006
Kommentit